Töissä leipomolla – Kaisa

Kaisa Kiiskisen tie Porokylän leipomoon kävi yhdeksän kuukautta kestäneen Rekry -koulutuksen kautta. Kaikki lähti siitä, kun Kaisa, 25, löysi mol.fi:n sivuilta ilmoituksen pari vuotta sitten. Tällä hetkellä Kaisa työskentelee leipomotyöntekijänä Porokylän leipomon gluteenittomassa leipomossa Lieksassa.

  • Minulle mieluisin koulu on sellainen, missä voi oppia tekemällä. Mielestäni tähän työhön oppii muutenkin parhaiten tekemällä. Suosittelisin tätä reittiä alalle erityisesti niille, jotka eivät ole kirjaihmisiä.

Lämmin vastaanotto ja ilmapiiri Porokylän leipomolla yllätti Kaisan alkuun.

  • Kun tulin taloon, moni oli todella auttavainen ja halusi opettaa minulle kaiken olennaisen. Minua hämmästytti, miten hyvin nuori työntekijä otettiin vastaan. Tuli sellainen olo, että tässä talossa on vain hyvää porukkaa. Ja kun aloitin työt, niin työkaverit tulivat juttelemaan ja kyselemään, miten menee. Ja se ei ole vuosien varrella muuttunut miksikään! Nämä ihmiset ovat minulle kuin toinen perhe.

Kaisalle on alusta asti ollut selvää edetä leipomourallaan mahdollisimman pitkälle. Tällä hetkellä leipuri-kondiittoritutkinto on kahta näyttöä vailla valmis. Tulevaisuuden haaveissa Kaisalla on leipurimestaritutkinto sekä oman yrityksen perustaminen sitten “joskus”.

  • Kondiittoripuoli kiinnostaa minua todella paljon. Rakastan pikkuleipien tekemistä ja kakkujen koristelua. Ykköshaaveenani olisi päästä tekemään jotakin todella pikkutarkkaa hommaa. Leipomisesta on aikuisiällä tullut oikea intohimoni ja työn lisäksi leivon myös kotona 1-2 kertaa viikossa. Porokylän leipomossa opituilla kädentaidoilla ruisleipää syntyy siis myös kotona!

Kaisan mielestä kotiseudullaan Lieksassa asuvalle nuorelle ihmiselle työpaikka leipomossa on kuin lottovoitto. Tärkeimmäksi tekijäksi oman ja perheen hyvinvoinnin kannalta Kaisa nostaa työn jatkuvuuden. Myös pääsy tekemään Porokylän leipomon suosikkituotteita on yksi Kaisan tähänastisen leipomouran kohokohdista.

  • Kun joku uutustuote tulee ulos ja menestyy, se tuo hyvän fiiliksen meille kaikille. Esimerkiksi Lieksassa leivottava tattarilimppu – sitä menee nyt todella paljon. Työskentelemällä gluteenittomassa leipomossa voin oikeasti auttaa ihmisiä, joilla on keliakia. On siksi tärkeää, että gluteenittomia tuotteita valmistetaan koko ajan vain lisää.

Työssään Kaisa nauttii erityisen paljon käsillä tekemisestä ja leipätaikinan riivaamisesta, sillä se rentouttaa sekä kehon että mielen. Omien teosten tuleminen uunista on työpäivän palkitsevin hetki.

  • Ajatus siitä, että ihmiset ostavat leipomiani leipiä kaupasta, saa minut aina iloiseksi. Olen myös itse aina ollut valmis maksamaan käsillä tehdystä leipomotuotteesta, koska tiedän, että sen eteen on oikeasti nähty vaivaa. Mietin usein, että jos käsillä tehtäisiin enemmän, myös työpaikkoja olisi enemmän.

Kaisa kehuu Porokylän leipomoa erityisen hyväksi työpaikaksi perheelliselle nuorelle ihmiselle. Aikana, jolloin suomalaista työssä johtamista kritisoidaan ahkerasti mediassa, Porokylän leipomolla vaikuttaisi olevan pullat hyvin uunissa:

  • Jos minä joustan, niin hekin joustavat. Pystymme myös sanomaan toisillemme suoraan, jos työssä ilmenee jokin ongelma. Väärinkäsityksiä välillämme ei siis synny ja työilmapiiri pysyy hyvänä. Jos joskus ilmenee haasteita – kuten nyt elämässä aina, ratkaisemme ne yhdessä ja menemme yhdessä eteenpäin.

Vapaa-ajallaan Kaisa nauttii leipomisen lisäksi liikunnan harrastamisesta.

  • Tässä työssä on todella tärkeää pitää huolta omasta yleiskunnosta, koska tuotannossa on kuuma ja on jaksettava nostella tavaroita. Itse tykkään erityisesti juoksemisesta ja hölkkäämisestä kauniissa pohjoiskarjalaisissa maisemissa.