Mikäs teidät sai tänne muuttamaan?

Tietoa Pohjois-Karjalan työllisyydestä Paikkoja auki, etsitään tekijät! -tilaisuudesta

Pohjoiskarjalaiset ovat ottaneet perheeni lämmöllä vastaan. Moni avaa keskustelua kysymällä, mistä muutimme tänne. Kuultuaan vastauksen Espoosta, jatkokysymyksinä seuraa miksi ja miten olemme viihtyneet. Kerron vilpittömästi, että täällä on kaikkea lähellä meidän perheellemme. Löytyi hyvä koti sopuhintaan, mukavia ihmisiä osaksi arkea ja paljon harrastusmahdollisuuksia. Emme osaa kaivata mitään muuta.

Pohjois-Karjalaan oli helppo muuttaa. Olemme nyt asuneet Liperissä kohta kaksi vuotta. Olen aikuisiällä asunut pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereella, Kuopiossa, Kööpenhaminassa, Singaporessa ja Pohjois-Englannissa. Suomen sisällä muuttaminen ei ole mikään kulttuurisokki. Päin vastoin, nautimme perinteisemmästä suomalaisesta elämästä. Tunnemme naapureita ja arvostamme naapuriapua. Olemme saaneet lyhyessä ajassa runsaasti ystäviä ja tuttavia, niin lapset kuin me vanhemmat. Asioidessa törmää aina tuttuihin, nopeatkin kuulumisten vaihdot ja iloiset tervehdykset lämmittävät mieltä. Asumme kirkasvetisen järven rannalla kuin lomaparatiisissa. Pärjäämme yhä yhdellä autolla, kaikki on sopivan lähellä eikä ruuhkia ole. Lyhyesti sanottuna: muutimme, koska elämänlaatumme on täällä korkeampi kuin Espoossa.

Osaajien saatavuus ja tarve

Pohjois-Karjalan ELY-keskus järjesti 27.2.2023 Paikkoja auki, etsitään tekijät! -tilaisuuden Joensuussa. Työministeri Tuula Haatainen oli kutsunut alueen työllisyystoimijat keskustelemaan työvoimapulan rohdoista. Työ- ja elinkeinoministeriön asiatuntijat kertoivat Työvoimatiekartta-hankkeen tärkeimmistä alueellisista tuloksista. Alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen ja erityisasiantuntija Liisa Larja pureutuivat hankkeessa kerättyihin tietoihin Pohjois-Karjalan työllisyydestä.

Suomen työllisyysaste on noussut, helmikuussa 2023 se oli 74,2 %. Se tarkoittaa 120 000 työllistä enemmän kuin edellisellä hallituskaudella. Avoimia työpaikkoja on enemmän kuin mittaushistorian aikana koskaan aiemmin. Silti 360 000 työikäistä etsii töitä, heistä 16 000 asuu Pohjois-Karjalassa. Pohjois-Karjalan työttömistä 39 % on pitkäaikaistyöttömiä ja 38 % on yli 55-vuotiaita. Nuoret ikäluokat ovat eläkkeelle jääviä pienempiä. Nähdään tärkeänä, että työlliset saadaan pidettyä työelämässä, työttömille ja osatyökykyisille löytyy sopivaa työtä, työperäistä maahanmuuttoa joudutetaan ja jo maassa olevien maahanmuuttajien työllistämiseen panostetaan. Kansainväliset osaajat ja heidän perheensä tarvitsevat kielitaitoa ja pätevöitymismahdollisuuksia.

Tietyissä ammattiryhmissä voi olla alueellisesti ylitarjontaa osaajista, kuten Pohjois-Karjalassa rakentajista ja kuljettajista. Samaan aikaan rakennusalan osaajista on pulaa Uudellamaalla, kuljettajista lähes koko Euroopassa. Venäjän hyökkäyssota on sotkenut liikennettä. Se näkyy erityisesti Suomen itärajalla, kun tavara ei enää liiku. Korona taas sotki ravitsemus- ja majoitusalaa. Pohjois-Karjalassa on kova pula tarjoilijoista, mutta suurin osa avoimista työpaikoista on epätyypillisiä työsuhteita, eli osa-aikaisia tai lyhyitä määräaikaisuuksia. Sellaisten varaan on vaikea rakentaa toimeentuloa, eritysesti jo työpaikka sijaitsee pitkän matkan päässä nykyisestä asuinpaikasta.

Itä-Suomen yliopiston Joensuun ja Kuopion kampuksille sekä Karelia ammattikorkeakouluun odotetaan yhä enemmän kansainvälisiä opiskelijoita. Karelian rehtori Petri Raivo oli tyytyväinen, että heidän opiskelijansa pääsevät kiinni työelämään ja työllistyvät hyväpalkkaisiin tehtäviin. Raivo muistutti, että hänen tiimillensä on arkea, että kansainvälisten opiskelijoiden perheiden huolia hälvennetään; itäraja ole sotatoimialuetta ja opiskelijoiden on turvallista opiskella täällä. Rehtori myös peräänkuulutti, että kansainvälisille opiskelijoille pitää löytyä harjoittelupaikkoja, mielellään myös osa-aikatöitä, koska monelle oleskelu täällä käy kalliiksi. Harjoittelujen perässä pääkaupunkiin tai Saksaan lähtevät työllistyvät myös sinne.

Kasvavan leipomon työtarve

Porokylän Leipomon toimitusjohtaja Erik Kärki kutsuttiin tilaisuuteen kertomaan leipomoteollisuuden työllisyysnäkymistä alueella. Kärki kertoi olevansa kotoisin Pielisen-Karjalasta ja palanneensa sinne eteläsuomesta pysyvästi. Hän kertoi, että maahanmuutto näkyy Porokylän Leipomolla. Nyt yritys työllistää 155 työntekijää Nurmeksessa ja Lieksassa, heistä maahanmuuttajia on 20–30 henkeä. He ovat työllistyneet leipomolle ammattikoulu Riverian koulutusten kautta. Leipomo investoi uuteen tehtaaseen Lieksaan ja henkilöstön rekrytoinnit ovat olleet käynnissä alkuvuoden aikana. Noin puolet parista kymmenestä työntekijästä löytyi nykyisen henkilöstön joukosta ja uusista työntekijöistä puolet ovat maahanmuuttajia Venäjältä, Afganistanista ja Thaimaasta. Kärki kertoi kantavansa huolta korkeakoulutetun työvoiman saamisesta Pielisen Karjalaan.

Palaan vielä otsikon kysymykseen, mikä sai meidät lapsiperheenä muuttamaan Pohjois-Karjalaan. Mainitsin jo elämänlaadun, mutta totta kai työtilanne oli ratkaiseva. Täysi etätyömahdollisuus avitti muuttoamme. Ulkomaanmatkat kuuluivat ennen puolisoni työhön ja hän kaipasi työhön, jossa voisi työskennellä yhdellä aikavyöhykkeellä. Puolen vuoden sisällä muutosta uusi työpaikka oli varmistunut Business Joensuulta. Minä elintarvikealan korkeakoulutettuna lähdin tutkailemaan vuoden kuluttua muutosta, mitä uusi kotimaakunta tarjoaisi. Tunnistin Porokylän Leipomon yhtenä suurimmista ja kasvavista elintarvikealan yrityksistä Pohjois-Karjalassa. Ja täällä sitä nyt ollaan Porokylän Leipomolla tekstin kirjoitushetkellä kolmatta kuukautta töissä.

Tekstin on kirjoittanut Porokylän Leipomon viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Laura Hyvärinen.

 

Kuva: Porokylän Leipomon viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Laura Hyvärinen on kotoisin Pirkanmaalta. Hän on asettunut perheensä kanssa Pohjois-Karjalaan asuttuaan pitkään pääkaupunkiseudulla ja viidesti ulkomailla.